Voiko koulun tentissä pärjätä, jos ei opiskele? – Kari Riihola

Kari Riihola

Voiko koulun tentissä pärjätä, jos ei opiskele?

Kirjoitettu: 3.9.2019 09:04

Kyllä voi, jos on uskominen erästä yliopiston professorin toimintatapamallia. Kurssin aiheena oli tulonjako. Osa opiskelijoista luki ja opiskeli ja sai ensimmäisestä tentistä kiitettäviä arvosanoja. Muut saivat keskinkertaisia ja osa huonoja arvosanoja.

Yleensä tentissä menestyminen on kiinni ahkeruudesta. Mutta koska kyse oli tulonjakoa käsittelevästä aiheesta, professori päätti laskea osallistujien tulosten keskiarvon ja antoi saman numeron kaikille.

Seuraavaan tenttiin ahkerat ja yritteliäät opiskelijat eivät lukeneet juuri lainkaan, ja ne jotka eivät aikaisemminkaan lukeneet, eivät lukeneet nytkään.

Toisessa tentissä ryhmän keskiarvo putosi selvästi. Kolmannessa tentissä kukaan ei enää läpäissyt sitä, koska kukaan ei yrittänyt. Kaikki odottivat, että joku muu hoitaa keskiarvon tarpeeksi korkealle.

Jos nykyinen hallitus jatkaa nykyisellä tiellä, se lopettaa lopunkin innostuksen ihmisiltä yrittäjyyteen. Joten pyydän, lopettakaa.

Milloin hallitus lopettaa epäkunnioittavan käytöksen työtätekeviä ja yrittäviä ihmisiä kohtaan?
Milloin hallitus alkaa kannustaa, jos joku tekee tai haluaa tehdä tai luoda työtä?

Muutama yksinkertainen kysymys: Missä ne tuottavat työpaikat sijaitsevatkaan nyt ja tulevaisuudessa, sekä mistä se kaikki – huom: kaikki – raha tähän yhteiskuntaan tuleekaan?

No, yrityksistähän ne. Yritykset maksavat työntekijöilleen palkkaa tehdystä työstä.

Työpäivien lukumäärä tai pituus voi olla juuri sellainen kuin työ ja sen toteutus vaatii. Työmäärä voidaan pilkkoa niin pieniin osiin määrällisesti tai ajallisesti kuin tarvitaan.

Esim. palvelualoilla työn tuottavuuden nousu riippuu muista kuin työajasta. Kuuden tunnin aikana tulee kuuden tunnin asiakkaat – ei kahdeksan tunnin asiakkaat, vaikka ministerit sitä toivoisivatkin.

Ongelmaksi muodostuu työstä maksettavan palkan riittävyys elämiseen. Jos palkka on enemmän kuin tehdyn työn arvo, sitä ei kannata taloudellisesti toteuttaa. Seurauksena ylisuuresta korvauksesta on se, että työ loppuu kokonaan koska työnantajalla ei ole varaa sitä maksaa.

Jos taas korvaus on pienempi kuin nyt, sen riittävyys elämiseen on kyseenalainen. Jos työtä ei taloudellisesti kannata tehdä, ihminen voi passivoitua, josta seuraa muita ongelmia.

Puhumattakaan siitä, mistä silloin ne elämiseen tarvittavat rahat tulevat. Passiivisten ihmisten toimeentulo tulee liian usein tulonjaon kautta. Tuet maksetaan verovaroista, joita yritteliäät ja ahkerat kansalaiset maksavat enemmän kuin toiset.

Yritteliäs, ahkera ja aikaansaava ihminen, olipa hän yrittäjä tai työntekijä, on itsensä ja yhteiskunnan kannalta aina parempi kuin passivoituva henkilö.

Tehdystä työstä tulee aina saada elämiseen riittävä korvaus.