Meillä on käynnissä historiallinen sote-uudistus, jossa kaikki julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta maakuntien alaisuuteen 1.1.2019 alkaen. Maakuntaan siirtyvät kaikki kuntien sote-palvelut, muun muassa sairaalapalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat, vanhusten asumispalvelut, lastensuojelu sekä mielenterveyspalvelut. Toisin sanoen tulevassa sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Maakunta vastaa siitä, että asiakkaille muodostuu sujuvat palvelu- ja hoitoketjut. Meillä Pohjois-Savossa muutos koskettaa noin 11 000 ihmisen työtä. Pohjois-Savo onkin jo nyt mukana Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa valinnanvapauskokeilussa, joka alkoi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän alueella tammikuussa 2017. Sote-uudistuksen tuoma valinnanvapaus on tarvittava askel terveydenhuollon prosessien kehittämiseksi.
Yksilön vapaus päättää omista palveluistaan on pitkään ollut vieras suomalaiselle terveydenhuollon järjestelmälle. Tämä on kaivattu ideologinen muutos, jonka tavoitteeksi on asetettu mm. saatavuuden ja laadun parantuminen sekä kustannusten pienentyminen ja asiakaslähtöisyyden lisääntyminen. Valinnanvapauden myötä syntyvä kilpailu asettaa jo alalla toimiville vaatimuksen kehittää omia toimintatapojaan asiakaslähtöisemmiksi ja pakottaa uudistamaan toimintamallejaan saaden näin tehostettua toimintaansa ja parantamaan laatuansa. Kilpailu synnyttää aina kehitystä toimijoissa ja tämä on ehdottomasti asiakkaan etu. Asiakaslähtöisyys lähtee aina johtamisesta, niin myös julkisen terveydenhuollon palveluissa. Kun joskus PoSoTe-hallitus valitaan tekee se jatkossa arvo- ja toimintatapalinjaukset resurssien antamassa valossa. PoSoTen toimitusjohtaja on hallituksen jälkeen käytäntöön paneva elin. Asiakaslähtöinen ja hyvää asiakaspalvelua toteuttava toimintatapa on myös arvovalinta ja osa menestyvää työkulttuuria. Jokaisessa asiakaskohtaamisessa hoitohenkilöstön täytyy tehdä työnsä hyvin ja asiakaspalvelun on oltava laadukasta. Henkilöstössä on valtava määrä ammattiosaamista ja he tekevät pyyteetöntä hoitotyötä. On johdon tehtävä motivoida alaisensa tekemään parhaansa työssään. Voitaisiinko esimerkiksi tulospalkkauksella motivoida myös julkisen terveydenhuollon henkilöstöä? Jokaisen työpaikan ilmapiirin täytyy olla avoin keskustelulle ja kehittämiselle, jotta kipeätkin asiat saadaan läpiviedyksi työyhteisöissä. Tällaisen keskustelevan ilmapiirin luovat yhdessä toimipisteen johto henkilöstön kanssa.
Tänä keväänä käytävät kunnallisvaalit eivät varsinaisesti ole sote-vaalit, mutta nyt tehtävillä valinnoilla on suora vaikutus vuonna 2018 käytäviin maakuntavaaleihin. Minulla on yksi toive tuleville maakuntatason toimijoille: valittavien toivoisi katsovan asioita riittävän laaja-alaisesti ja ymmärtävän, että liika palveluiden keskittäminen näivettää pienempiä paikkakuntia. Esimerkiksi Pohjois-Savossa tulee olla kolminapainen malli, jossa Iisalmi-Kuopio-Varkaus -akselilla säilytetään erikoissairaanhoidon palveluita eikä liioin keskitetä kaikkea KYSiin. Meillä Iisalmessa on hyvä ja toimiva päiväkirurgia, jota ei saa leikata täältä pois. Lääketieteen kehittyessä pystytään yhä enemmän hoitamaan toimenpiteitä päiväkirurgisesti pitkäaikaisen sairaalahoidon sijaan. Iisalmessa meillä on siihen toimivat puitteet ja osaava henkilökunta, joten tuntuu järjettömältä edes harkita tämän hyvin toimivan toimintamallin keskittämistä KYSiin. Päiväkirurgian poisto hävittäisi meiltä valtavan määrän työpaikkoja sekä kurjistaisi terveydenhuoltoa ammattitaitoisen ja motivoituneen henkilöstön valuessa kaupungistamme muualle tai pois työelämästä. Jos päiväkirurgia viedään Iisalmesta pois, pätevän kirurgisen henkilöstön houkutteleminen kaupunkiimme tehdään lähes mahdottomaksi. Näin terveydenhoidon laatutaso väistämättä heikkenee ja myös kustannukset nousevat taksirallin alkaessa Iisalmi-KYS -välillä. Hyvänä esimerkkinä toimii Varkaus-malli, jossa paikallisesti pystytään tuottamaan osa erikoissairaanhoidosta lähipalveluina halvemmalla kuin mitä KYSiin keskittämisestä saadut edut olisivat! Iisalmessa sairaanhoidon johtaminen kärsii jo nyt erilaisista terveydenhuollon liiallisen keskittämisen järjestelyistä ja uhkakuvista. Tämä synnyttää ymmärrettävästi apatiaa myös osaavassa henkilökunnassa. Päiväkirurgian säilyttäminen Iisalmessa on järkevä teko; perusterveydenhuolto ja osa erikoissairaanhoitoa täytyy säilyttää lähellä yläsavolaista ihmistä!
Kari