Merkittävä kunnan elinvoimaisuutta lisäävä toiminta on yritykset, jotka synnyttävät kuntaan työpaikkoja sekä verotuloja. Varsinkin valtion apujen lähes poistuessa sote-uudistuksen myötä, on yritysten rooli elinvoimaisuuden lisääntymisessä erityisen merkittävä. Yritykset tuottavat palveluja sekä hyödykkeitä kunnalle, kunnan väestölle sekä muille yrityksille. Vientiyritykset tuovat kuntaan ulkopuolista rahaa, josta meidän tulisi pitää hyvää huolta niin, että se jää käytettäväksi kunnan sisälle, eikä luovuttaa sitä mielellään ainakaan Ylä-Savon ulkopuolelle.
Vastuullisena kuntana meidän täytyy pilkkoa kilpailutukset pienempiin osiin siten, että pienemmätkin yritykset voivat tarjota palvelujaan ja tuotteitaan kilpailutuksiin. Suomalaisesta yrityskannasta suurin osa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä; 2000-luvulla valtaosa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin, näin myös Iisalmessa. Kilpailutuksessa toimijan koko ei ole laadun tae, laadun mittarina toimii käyttökokemukset pidemmällä aikajaksolla tarkasteltuna. Esimerkiksi kaupungin rakennushankkeiden toteuttaminen paikallisten rakentajien voimin olisi jo sinällään takuu laadusta, sillä jokainen paikkakuntalainen tekijä haluaa kulkea pystypäin omalla paikkakunnallaan ylpeänä tekemästään työstä. Ulkopaikkakuntalainen rakentaja ei siitä niinkään ehkä välitä.
Myös pienhankinnat tulisi avata kilpailutukselle. Tämä vaatii kuitenkin sen, että kaupungin seurannan apuvälineiden on oltava kunnossa. Seurannan työkalun on oltava sellainen, jolla aidosti ja helposti voidaan seurata kilpailutuksesta saatua hyötyä kustannuspaikka- sekä viran- ja toimenhaltijatasolle saakka. Esimerkiksi pienhankintojen tekemistä ilman sähköistä, toimivaa seurantajärjestelmää on lähes mahdotonta seurata, kuten mistä hankinnat on tehty ja kuinka paljon varoja jää omaan kuntaan.
Julkiset hankinnat on Suomessa vuositasolla merkittävä 35 miljardin euron markkina. Tämän vuoden alussa voimaan tullut hankintalaki on tuonut monta myönteistä muutosta, joilla tarjoaminen helpottuu ja kilpailun keinoin julkisten varojen käyttö tehostuu. Uusi hankintalaki lisää kilpailua, päästää pk-yritykset paremmin mukaan julkisiin hankintoihin sekä edistää innovaatioita. Hankintalaki mahdollistaa ympäristöarvojen, sosiaalisen vastuun tai laadun korostamisen hankinnassa.
Tarjouspyyntöjen laatijalta vaaditaan osaamista ja paneutumista asiaansa. On todella tärkeää tietää, mistä tarjousta pyydetään ja mitä sanamuotoja tarjouspyynnössä käytetään! Esimerkkinä olkoon kunnan julkiseen tilaan hankittava valaistus. Vajailla ja vanhentuneilla tuotetiedoilla laadittu tarjouspyyntö poissulkee markkinoille tulleen paremman ja tehokkaamman valaistusvaihtoehdon ja joudutaan hankkimaan tarjouspyynnön mukaisesti vanhentunutta laitekantaa.
Kunnan kannattaa käydä hankinnoistaan markkinavuoropuhelua, jotta alueen yritykset tietävät kotikuntansa tulevista hankinnoista jo ennen tarjouspyynnön jättöä. Paikallisia tekijöitä olisi hyvä ottaa mukaan jo siinä vaiheessa, kun kaupunki miettii kilpailutuksen tekemistä. Näin kunta voi kartoittaa oman paikkakunnan tarjontaa ja osaamista. Samalla yritykset paikkakunnalla saavat tietää, mitä hankintoja on tulossa ja voivat arvioida omia mahdollisuuksiaan vastata olemassa olevaan kysyntään. Etukäteen käyty vuoropuhelu edistää oman kunnan yritysten asemaa, kun tarjouspyyntö voidaan tehdä joustavasti siten, että palveluntarjoaja mahdollisesti saadaankin omasta kunnasta. Vain jos paikallista tarjontaa ei ole, joudutaan palvelu tai tuote ostamaan kunnan ulkopuolelta. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteiset verorahamme valuvat oman kuntamme ulkopuolelle. Eiköhän tulevat kilpailutukset hoideta niin, että käytetty raha lisää Iisalmen työpaikkoja ja hyvinvointia hyödyttäen meitä kaikkia!