Blogi arkistot – Kari Riihola

Kari Riihola

Lite bättre

Kirjoitettu: 4.3.2020 12:33

Suomen valtio kerää vuositasolla veroja ja veron kaltaisia maksuja noin 100 miljardia euroa. Tuloveroja siitä on noin 34 miljardia, kulutusveroja likimain saman verran, sosiaalimaksuja 28 miljardia ja omaisuusveroja reilut kolme miljardia.

Valtion ja kuntien verotulot perustuvat siis vahvasti työn verotukseen. Mitä enemmän meillä on töitä, sitä enemmän meille maksetaan palkkaa ja valtiolla ja kunnilla on tuloja. Kun meillä on tuloja, on meillä myös ostovoimaa, jolloin tuotteita ostaessamme maksamme aina arvonlisäveroa. Verotulot syntyvät siis yrittämisen ja työn kautta.

Suomen kunnissa huoltosuhde menee jatkuvasti raskaampaan suuntaan. Ikääntyvien ihmisten määrä lisääntyy ja työssä käyvien määrä vähenee. Siksi nykyinen verokehitys ei enää riitä takaamaan hyvinvointivaltiomme rakenteita.  Jotain on tehtävä mahdollisimman pikaisesti.

Ensinnäkin valtion ja kuntien menot tulisi suhteuttaa tuloihin ja menojen suuntausta tulisi tarkastella kriittisesti. Menopuolella tarvitaan näin ollen myös rakenteellisia uudistuksia.

Pitkällä aikavälillä lisävelanotto ei ole kestävä ratkaisu, sillä korot jossakin vaiheessa lähtevät vääjäämättömästi nousuun. Myöskään verojen ja veron kaltaisten maksujen lisääminen ja uusien keksiminen ei ole hyvä ratkaisu. Esimerkiksi polttoaineisiin tai muihin ihmisille ja yrityksille ”pakollisiin” arkipäivän hyödykkeisiin on huono ratkaisu, koska se johtaa ostovoiman heikentymiseen eli inflaatioon.

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen historialliseen MM-kultaan vuonna 1995 johdattanut Curt Lindström toi valmennukseen ajattelutavan ja asenteen, että kaikki piti tehdä vähän paremmin – lite bättre.

Suomalaisessa yhteiskunnassakin on paljon asioita, joita voisi tehdä hieman nykyistä paremmin.

Olennaista on yhteistyö. Asioita pitää miettiä yhdessä uusistakin näkökulmista, toisiamme kunnioittaen ja toistemme osaamiseen luottaen. Kun siihen yhdistetään mahdollisimman reaaliaikaiset mittarit, saavutetaan parempia lopputuloksia.

Pienet ja keskisuuret yritykset ovat tehokkaita työllistäjiä. Niiden elinvoimaisuuden lisäämiseksi erilaiset palkkatuet ovat yksi keino, mutta tärkeämpää olisi osaamisen ja ammattitaidon nostaminen. Niin yrittäjien kuin työntekijöidenkin keskuudessa.

Osaamispääoman kartuttaminen pitäisi aloittaa jo ennen kouluikää. Mitä enemmän lapset ja nuoret oppivat elämänsä eri vaiheissa, sitä osaavampia aikuisia heistä tulee. Opintiellä tulisi muistaa mm. toista kunnioittavat hyvät käytöstavat, riittävä vaatimustason ylläpitäminen, epäonnistumisen sietämisen opettelu, omatoiminen ongelmanratkaisu ja erilaisten ihmisten yhteispelin voima mentäessä kohti päämäärää.

Metaforisesti sanottuna: Lihakeittokin koostuu monista erilaisista tarveaineista, ei pelkästään perunasta.

Yksi tärkeimmistä asioista, mikä lapsille ja nuorille tulisi opettaa, on asenne. Lähes kaiken muun voi tarvittaessa opetella myöhemminkin, mutta oikean asenteen ja asennoitumisen opettelu myöhemmällä iällä onkin sitten vaikeampi juttu.

Meillä pitää olla asennetta työntekoon ja oman osaamisen kehittämiseen. Mitä enemmän meillä on ammattitaitoa, yhteistyökykyä ja positiivista asennetta, sitä paremmin onnistumme elämässä.  Tällaiset ihmiset ovat yrittäjinä ja työntekijöinä hyvinvointiyhteiskuntamme verokertymän selkäranka nyt ja tulevaisuudessa.

Kari Riihola,

Yritteliäs ihminen

Iisalmen Sanomat 22.2.2020