Valuvikoja – Kari Riihola

Kari Riihola

Valuvikoja

Kirjoitettu: 7.12.2020 08:15

Meillä Suomessa on laaja-alaisia valuvikoja, jotka kohdistuvat sanoihin työ, veron kaltaiset menoerät ja valtion rahojen suuntaus. Tässä kirjoituksessa käsittelen sanaa työ. Kahteen muuhun voimme palata myöhemmissä kirjoituksissa.

Yrityksemme haki taannoin työntekijöitä. Tarjolla oli kolmenlaisia työsuhteita. Kokopäiväisiä, osa-aikaisia painottuen viikonloppuun ja työkokeilupaikkoja. Työkokeilun kautta, kun olimme aikaisemmin saaneet hyvän työntekijän, joka on jo vuosia työskennellyt yrityksessämme kokoaikaisena.

Viikonloppupainotteisissa työsuhteissa ajattelimme opiskelijoita, jotta he voisivat tienata hiukan rahaa opiskelujen ohella. Hakuprosessissa oli mukana työvoimahallinto, henkilöstöpalveluyritys ja oma markkinointi.

Ja kuinkas kävi? Emme saaneet yhtään hakemusta mihinkään työsuhteeseen. Surullisinta asiassa on se, ettemme ole asian kanssa yksin. Meidän lisäksi monilla muillakin yrittäjillä on vaikeuksia saada uusia työntekijöitä.

Jos asian ilmaisisi kärjistäen, niin tällä hetkellä Suomessa rangaistaan siitä, että joku palkkaa työntekijän tai ottaa työtä vastaan.

Työvoimapolitiikan tulisi madaltaa kynnystä palkata työntekijöitä, varsinkin sitä ensimmäistä ja sen tulisi myös kannustaa työllistymään.

 

Mitä hyvää työntekemisestä sitten voisi seurata yhteiskunnalle?

Veroja me jokainen maksamme tuloistamme, kuluttamisestamme ja omistamisesta.

Näistä isoimpia verojen kerryttäjiä ovat kotitalouksien tulovero ja erilaiset kulutusverot. Valtion tuloverokertymä on ollut viime vuosina pienenemään päin. Kulutusverot taasen ovat jatkaneet nousuaan.

Suomalaisen yhteiskunnan kannalta olisi elintärkeää saada mahdollisimman monet tekemään työtä, jotta valtiolle ja kunnille kertyy verotuloja. Ja kun valtiolle ja kunnille kertyy verotuloja, voimme investoida, panostaa varhaiskasvatukseen, ylläpitää kouluja, terveydenhoitoon ja niin edelleen. Verotulot ovat avainasemassa kunnan tulorahoituksessa. Verotulokertymän lisääntyminen edesauttaa kuntatason keskustelun siirtymistä niukkuuden jakamisesta, aitoon kehittämiseen.

 

Mikro-, pienet- ja keskisuuret yritykset ovat luoneet Suomeen suurimalta osaltaan uudet työpaikat viime vuosina ja niin tapahtuu tulevaisuudessakin.

Pelkästään Iisalmessa on yli 1100 yritystä! Joista suurin osa on mikro-, pieniä- tai keskisuuria yrityksiä.

Suomen tasolla ko. yrityksiä onkin jo yli 250 000. Mitä tapahtuisi, jos nämä voisivat tarjota töitä 1-2 henkilölle itse kukin?

 

Työllisyyden hoidon yhdeksi ratkaisuksi on esitetty mm. eläkeiän nostamista. Siitä herää välittömästi kysymys, miksi jo pitkän työuran tehneiltä vaaditaan aina vaan lisää, eikä haeta ratkaisua työuransa alussa olevilta, nuorilta ja virkeiltä työntekijöiltä.

Onko selityksenä se, että vanhempi ja kokeneempi kansa on tottunut tekemään työtä, kun taas nuoremmalta sukupolvelta vastuullisen työn tekeminen on liian paljon vaadittu?

Tuottavan työn arvostus, työllisyysvarojen uudelleen järjestäminen ja nuorten ihmisten vaatimustason nostaminen ovat suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeitä avaintekijöitä.

 

Kari Riihola, yritteliäs ihminen