Finlande, 0 points – Kari Riihola

Kari Riihola

Finlande, 0 points

Kirjoitettu: 7.12.2020 08:17

Kun Timo Kojo esitti vuonna 1982 Englannissa järjestetyissä Euroviisuissa kappaleen Nuku pommiin, Suomi sai nolla pistettä. Nyt se sama on taas lähellä, kun maan hallitus ei taida selvitä kunnialla korona-viruksen hoidossa.

Hallitus on tehnyt kansanterveyden kannalta tarpeellisiakin päätöksiä ja estänyt taudin pahemman leviämisen. Mutta tautitilanne ei ole ainoa huolestuttava asia.

Erityisen huolestuttavaa on pienten ja keskisuurten yritysten (yrittäjien) tilanne. Isot yritykset pärjäävät yleensä tällaisessa tilanteessa paremmin, pienemmille se ei todellakaan ole yhtä helppoa.

Me tiedämme, että valtion tärkeimmät tulonlähteet ovat arvonlisäverot ja tuloverotus. Tiedämme myös, että nämä valtion tulot syntyvät suurelta osin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Me tiedämme, että työttömyyden lisääntyessä työttömyysturvan maksut kasvavat. Tiedämme myös, että niiden rahoitus toimii lähes 95-prosenttisesti verojen ja veronkaltaisten maksujen varassa.

Jos yritykset ja ihmiset eivät pysty tuottamaan valtion kassaan tarpeeksi tuloja, se katetaan lisävelan ottamisella.

Me tiedämme, että nuo uudet velat maksamme me ihan tavalliset veronmaksajat, sinä ja minä, sillä meitä on eniten. Sanat veronkorotukset, veropohjanlaajennus, palveluiden karsinta yms. tulevat esiintymään tulevaisuudessa entistä enemmän päättäjien puheissa, tuon kymmenien miljardien lisävelanoton lisäksi.

Kun eteenpäin menevä ihminen kompastuu ja polvi notkahtaa, hän pystyy jatkamaan etenemisestä notkahduksesta huolimatta.

Mutta jos hän kompastuu niin, että kaatuu maahan nokalleen, ei voida enää puhua eteenpäin menemisestä. Ensin on noustava ylös, tunnusteltava vammat, ja vasta sen jälkeen voi lähteä hitaasti liikkeelle.

Kun yrittäjä kompastuu ja kaatuu, pahimmillaan edessä on konkurssi, fyysisen terveyden menettäminen ja jotkut päätyvät ikävämpäänkin ratkaisuun. Sieltä ei enää niin helposti noustakaan, jos noustaan ollenkaan. Innostus tai mahdollisuudet yrittäjyyteen voivat olla nolla. Jos yrittäjä välttää konkurssin ja pysyy fyysisesti kunnossa, on kuitenkin kassavirta tyrehtynyt ja pahimmillaan lisävelkaa otettu runsaasti. Lähtötilanne on voimakkaasti miinusmerkkinen. Sieltä on edelleen hyvin haasteellista nousta.

Nyt valtion tulisi huolehtia siitä, että yksikään yrittäjä ei kaadu, vaan korkeintaan notkahtaa.  Maan hallitus on tehnyt terveydenhuollon suhteen rohkeita ratkaisuja, mutta nyt pitää tehdä sellaisia ratkaisuja, joilla pienet ja keskisuuret yritykset selviävät.

Suora rahallinen tuki yritysten kassavirtaan, on paras ja tehokkain keino pitää valtion oma kassavirtakone toimintakuntoisempana.

Jälkiviisastelu on aina helppoa, mutta nyt ilmassa leijuu se vaara, että maan hallitus syyllistyy jälkijohtamiseen.

Mikäli pieniä ja keskisuuria yrityksiä ei nyt mahdollisimman pikaisesti pelasteta, jälkihoito tulee äärimmäisen kalliiksi, kun konkurssien lisäksi valtion maksettavaksi koituvat mielenterveysongelmat, työttömyysmaksut ja muut kerrannaisvaikutukset.

Puhumattakaan verotulokertymän voimakkaasta vähenemisestä johtuvasta rahoitusvajeesta ja sen vaikutuksesta vaikka kuntien, koulutuksen ja terveydenhuollon rahoitukseen.

Oikea aika päätösten tekemiselle oli jo viime viikolla. Mitä pitempään hallitus ratkaisujensa kanssa odottaa, sitä kalliimmaksi ne yhteiskunnalle – siis meille veronmaksajille – tulevat.

Kari Riihola, huolestunut kansalainen ja yrittäjä